Footer2015

sosiaalihuoltolaki uudistaa aikuissosiaalityön

Twitter Twitter Twitter print
Ennaltaehkäisevä ja monialainen yhteistyö ovat uuden sosiaalihuoltolain kulmakivet. Päämääränä on asiakkaan oikeus hyvään palveluun.
23.4.2015
TEKSTI Arja Krank KUVAT Istockphoto

Aikuissosiaalityö on erityisasiantuntija Virva Juurikkalan mukaan jäänyt monessa keskustelussa lapsi- ja perhepalvelujen jalkoihin. 

– Laissa määritellään nyt selkeämmin, mihin kuntalaisten tarpeisiin sosiaalihuollon pitää vastata ja millä palveluilla, STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosastolla työskentelevä Juurikkala toteaa.

Yksi suurimmista lain tuomista haasteista tulee olemaan sosiaalihuollon toimintatapojen selkeyttäminen.

– Perisynteihimme on kuulunut vahva sektoriajattelu. Asiakas on joutunut hakemaan apua luukulta toiselle, eikä hänen kokonaistilanteestaan ole aina muodostunut riittävän selkeää kuvaa.

Kun asiakkaan asiat hoidetaan nyt kerralla kokonaisvaltaisemmin, toivotaan sen säästävän resursseja, nopeuttavan työtä ja takaavan tehokkaammat ja inhimillisemmät palvelut.

– Itse ajattelen, että työpariajattelu yli sektorirajojen on voimavara myös työntekijöille. Kaikkea ei tarvitse tehdä tai osata yksin. 

 

Ongelmiin kiinni jo varhain

Uuden sosiaalihuoltolain myötä perheellisen aikuisen hakiessa apua myös perheen lasten tilanne tulee huomioida aikaisempaa paremmin. Tarvittaessa tulee tiivistää yhteistyötä kunnan muiden perhepalvelujen kanssa palvelujen järjestämisessä.

Lakimuutos tarvittiin, koska sosiaalihuollon toiminnan toivotaan siirtyvän ongelmien korjaamisesta niiden ennaltaehkäisyyn. Laissa pyritään ohjaamaan, miten varhainen tuki saadaan käyntiin. Ydinasiana on palvelun uusi toimintamalli: heti, kun asiakas tulee sosiaalitoimistoon, hänen ja hänen perheensä kokonaistilanne kartoitetaan aiempaa laajemmin. Asiakas saa myös oman työntekijän.

Juurikkala myöntää, että muutokseen vaaditaan tekemisen uutta tapaa.

– Pelkästään työntekijöiden aktiivisuudesta asia ei ole kiinni. Joissakin kunnissa muutos voi edellyttää päätöksentekoon ja johtamiseen liittyviä ratkaisuja. 

Poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen tarvitsee uudenlaista johtamista ja osaamisen jakamista.

– Monissa kunnissa on jo nyt hyviä kokemuksia ikäkaarimallisista palvelukokonaisuuksista ja siitä, miten toiminnan vaikutukset alkavat positiivisella tavalla näkyä kunnan menokehityksessä. Myös asiakkaiden palaute on ollut hyvää.

 

Yhteistyön tekemisen velvoite 

Sosiaalityön asiakkailla on usein terveydenhuoltoon liittyviä pulmia. Terveydenhuollon asiakkaat saattavat niin ikään tarvita ohjausta sosiaalihuollon palvelujen piiriin. Lakiuudistus velvoittaa eri sektorit hakemaan toisiltaan apua palvelujen kartoittamiseen ja niiden järjestämiseen. Yhteistyön tekemisen velvoite on viety myös terveydenhuollon lainsäädännön sisään.  

– Yhteistyö tarkoittaa konkreettisesti sitä, että haetaan asiakkaalle aktiivisesti hänen tilanteeseensa sopivia palveluja ja autetaan hänet vaikka kädestä pitäen palvelujen piiriin.

Mielenterveys- ja päihdetyö on nostettu lainsäädännössä ensi kertaa näkyväksi osaksi sosiaalipalveluja.

– Tämä tulee varmasti lisäämään henkilöstön kouluttamista ja tietoisuutta siitä, miten asiakkaiden ongelmia havainnoidaan ja hoidetaan tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

 

Sosiaalinen kuntoutus palvelukokonaisuutena

– Sosiaalisen kuntoutuksen uudistus on yksi isoimpia juttuja aikuissosiaalityössä, Juurikkala toteaa.

– Uusi termi yhdistää lainsäädännössä  kaikki palvelut, erilaiset ryhmäpalvelut, yksilöllisen tuen ja kuntoutustarpeitten kartoittamisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Sosiaalinen kuntoutus linkittyy vahvasti mielenterveys- ja päihdetyöhön, mutta se on vastaus myös syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteen parantamiseen. 

Kunnilta edellytetään nyt panostuksia erityisesti nuorten sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen kehittämiseen. Kuntien odotetaan palkkaavan osaavaa henkilökuntaa heidän kanssaan tehtävään työhön, ja tähän on lain toimeenpanossa varattu myös rahaa osana kuntien valtionosuutta. 

– Nuorten elämänhallinnallinen tuki nousee nyt paljon isompaan rooliin, Juurikkala sanoo.

 

Aikuissosiaalityön rooli puhuttaa

Uudesta laista on juuri järjestetty laaja koulutuskiertue. Kaiken kaikkiaan lain vastaanotto on ollut positiivista. Muutoksen tarve on ilmeinen ja lain painopisteet on Juurikkalan mukaan nähty kentän työn kannalta järkevinä.

– Eniten tällä hetkellä tuntuvat puhututtavan uuden lain mukaisen palvelurakenteen vaatimat muutokset: kuka ottaa vastuun yleisistä perhepalveluista ja miten työtä käytännössä jaetaan kunnan ja sosiaalihuollon sisällä.

Siitä keskustellaan myös, mikä on aikuissosiaalityön rooli yleisissä perhepalveluissa. Niin ikään asiakastyön resursointi puhuttaa – toimeentulotukiasioiden hoitaminen vie tällä hetkellä huomattavasti voimavaroja.

– Uskon kuitenkin, että vireillä oleva perustoimeentulotuen siirto Kelaan antaa enemmän tilaa sosiaalityölle ja ihmisen kohtaamiselle.

 

 

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on

  • edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta
  • vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
  • turvaa yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet
  • edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa
  • parantaa yhteistyötä 

Kysely

Syötkö työpaikkaruokalassa?