Footer2015

Uniongelmat ovat uhka terveydelle

Twitter Twitter Twitter print
Unen laadulla ja määrällä on suurempi vaikutus terveyteemme kuin aiemmin on uskottu. Nukkuminen vaikuttaa niin fyysiseen terveyteen kuin aivotoimintaankin. Uni onkin nouseva tutkimuskohde.
23.10.2015
TEKSTI Tarja Kivimäki

Tieto unen fysiologisista mekanismeista ja univajeen vaikutuksista koko elimistöön on tarkentunut viime vuosina. Näin on päästy paremmin perille siitä, kuinka ja miksi unihäiriöt liittyvät erilaisiin terveysriskeihin ja siitä, mikä on unen merkitys muistin, oppimisen ja tunteiden säätelyn kannalta.

– Kaksi vuotta sitten unelle löydettiin jälleen uusi tehtävä ja merkitys. Amerikkalainen tutkimusryhmä havaitsi, että aivojen soluvälitilaneste laajenee unessa, jolloin nestevaihto lisääntyy. Tällöin kuona-aineita ”peseytyy” pois aivoista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Tiina Paunio.

Paunion tutkimusalue THL:ssä kattaa väestön psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät geneettiset tekijät sekä niiden yhteisvaikutukset muun muassa uneen ja stressiin. Unesta on sittemmin tullut yksi hänen päätutkimusalueitaan. Hän toimii myös Helsingin yliopiston psykiatrian professorina.

Unen tärkeimpiä tehtäviä on aivojen palautuminen sekä vireyden ja kognitiivisten toimintojen sekä fyysisen hyvinvoinnin ylläpito. Univaje näyttää heikentävän vastustuskykyä infektioille. Uni on tärkeää myös kasvun ja kehityksen kannalta. Useiden kudosten kasvu, proteiinisynteesi ja vammojen paraneminen on nopeinta unen aikana. Eli lihaskasvua tai parempaa kuntoa tavoiteltaessa pelkkä treeni ja hyvä ravinto ei riitä, vaan tarvitaan myös lepoa.

Univaje näyttäisi johtavan elimistössä matala-asteiseen tulehdusreaktioon ja aiheuttavan epäedullisia muutoksia elimistön immunologisen järjestelmän osatekijöissä. Univaje vähentää myös aineenvaihduntaan vaikuttavan tyrotropiinin eli kilpirauhashormonin eritystä.

 

Uni ja aivoterveys

Unen puute vaikuttaa tunteisiin ja mielialoihin. Univaje aiheuttaa tarmokkuuden vähenemistä, sekavuutta, pinnan kiristymistä ja alakuloisuutta sekä hidastaa oppimista. Unen puutteen on todettu myös lisäävän masennusalttiutta.

– Heikentynyt unen laatu ennustaa masentuneisuuttta. Toisaalta ei ole luotettavasti osoitettu, että masennus itsessään aiheuttaisi unettomuutta, vaikka suurella osalla masennuspotilaista onkin unettomuutta tai liikaunisuutta, Paunio sanoo.

Esimerkiksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaiheeseen liittyy aivojen vireystilan yliaktiivisuutta, jolloin ihminen ei juuri nuku eikä tunne tarvitsevansa unta.

 

Uni on tärkeä myös muistin kannalta 

– Jo pitkään on tiedetty, että nukkuminen oppimisen jälkeen parantaa oppimistuloksia. Viime aikoina on alkanut tulla näyttöä siitä, että unihäiriöillä on yhteys muistisairauksiin, mutta varmasti ei tiedetä, ovatko uniongelmat muistisairauden riski vai oire. Unen väheneminen, laadullinen heikkeneminen ja vuorokausirytmin sekoittuminen voi olla ensimmäisiä oireita alkavasta muistisairaudesta, eli se voi ennustaa sairastumista, Paunio toteaa. 

On viitteitä siitä, että unihäiriö voi itsessään lisätä kognitiivisen häiriön ja esimerkiksi Alzheimerin taudin riskiä.

Pitkittyneen valvomisen tuloksena tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky huononee, lyhytaikaismuisti, oppimis- ja päättelykyky sekä ajan taju heikkenee sekä reaktioaika pitenee. 

Unettomuus myös lihottaa. Tutkimukset ovat osoittaneet sen lisäävän insuliiniresistenssiä ja glukoosinsiedon heikkenemistä eli altistavan diabetekselle. Valvominen lisää ruokahalua: väsyneenä tekee mieli nopeita hiilihydraatteja eli sokeripitoista syötävää. Huonolaatuisen unen onkin todettu lisäävän riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Univaje nostaa myös verenpainetta.

Paunion mukaan vajaalla tai heikkolaatuisella unella on vahvat yhteydet myös tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja niistä johtuvaan ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen. Yksilölliset vaihtelut ovat sairastumisriskeissä suuria, ja unen lisäksi moni muukin asia – erityisesti ruokavalio ja liikunta – vaikuttavat siihen, kuka sairastuu.

Unen eri vaiheissa aivosähkötoiminnassa, lihastoiminnoissa, silmän liikkeissä, sydämen sykkeessä, ruumiinlämmössä ja hormonierityksessä tapahtuu muutoksia. Osa ihmisistä on syntymästään saakka aamu- tai iltaihmisiä. Suurimmalla osalla vuorokausirytmi joustaa tarpeen mukaan.

Unen tarve on yksilöllistä. Jos terve ihminen ei tunne väsymystä ja olo on vireä, unen määrä on riittävä. Hälytysmerkki on Paunion mukaan se, että unen tarve äkisti muuttuu.

 

Vuorotyö altistaa sydäntaudeille

TTL:n Tutkimusprofessori Mikko Härmä on tutkinut vuorotyön vaikutuksia. Tutkimusten mukaan kolmivuorotyötä tekevälle parasta on aamuvuorosta kohti yötä etenevä työvuorojärjestys. Jos yöllä tekee työtä, pitäisi päivällä nukkua, mihin kaikki eivät pysty.

Epäsäännöllisiä työaikoja tekevillä on todettu enemmän stressiä, hermostuneisuutta ja kroonista väsymystä kuin päivätyöntekijöillä. Eniten oireilevat yötyöläiset. Vuorotyö saattaa altistaa sydämen rytmihäiriöille sekä lisätä sepelvaltimotaudin vaaraa peräti 40 prosenttia.

Vuorotyöhön ei ole osoitettu liittyvän kohonnutta mielenterveyshäiriöiden riskiä. Sen sijaan ruoansulatuselimistön oireet, kuten närästys ja vatsakivut ovat yleisiä ja myös uniongelmat muita yleisempiä.

Myös liian pitkillä eli yli yhdeksän tunnin yöunilla on todettu väestötasolla olevan yhteys kohonneeseen kuolleisuuteen.

– Liian pitkä uni heijastaa sitä, että unen laatu ei jostakin syystä ole riittävän hyvää. Määrä ei korvaa laatua. Nukkuminen itsessään ei ole terveysriski, selvittää Paunio.

– Jatkuva väsymys on aina oire jostakin, selityksenä voi olla vaikka verensokerin korkeus ja alkava diabetes tai kilpirauhasen vajaatoiminta.  Sen sijaan osa ihmisistä on luonnostaan herkkäunisia, mikä on voinut olla evoluution kannalta hyväksi – jonkun on pitänyt valvoa tulta tai herätä heti, jos jotakin poikkeavaa tapahtuu.

 

Nukahtamista voi treenata

Krooninen unettomuus on aivojen jatkuva ylivireystila, johon vaikuttavat huolet, stressi, persoonallisuus, perimä sekä elintavat. Liikunta on hyvä tapa edistää unta ja sen laatua ja rentoutua päivän rasituksista. Kaikki liike on hyvästä – muttei liian myöhään, mikä voi vaikeuttaa nukahtamista.

– Ihminen uskaltaa nukahtaa, kun kokee olonsa riittävän turvalliseksi, sanoo THL:n tutkimusprofessori Tiina Paunio.

– Erityisesti taloushuolet valvottavat, varmaankin siksi, että ne heikentävät ihmisen perusturvallisuuden tunnetta. 

Vaikka nukahtamista ei voi päättää, taitoa voi kuitenkin harjoitella. Huolet pitäisi käsitellä aktiivisesti päiväsaikaan. Ennen nukkumaanmenoa voi kirjoittaa huolestuttavat tai hoidettavat asiat muistiin, ja jättää ne näin yön ajaksi pois mielestä.

Lyhyt kognitiivinen psykoterapia auttaa tehokkaasti unihäiriöissä. Samoin suositut Mindfulness-tekniikat ja muut rentoutusmenetelmät auttavat rentoutumisen oppimisessa. Rentoutumisharjoituksista voi olla hyötyä myös, jos herää aamuyöllä, eikä uni enää tule uudestaan. Ihmisen ikääntyessä aamuöiset heräämiset yleistyvät, koska uni muuttuu kevyemmäksi.

 

Viisi vinkkiä: Kun uni ei tulekaan

Unen terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Mutta aina nukahtaminen ei ole helppoa.

1. Onko joku vialla, kun unessa on häiriöitä? 

– Lyhytaikaiset häiriöt ovat normaaleja ja kuuluvat elämään, rauhoittaa THL:n tutkimusprofessori Tiina Paunio. Liikaa ei siis pidä huolestua: pelkkä pelkokin univaikeuksista voi edistää niitä. 
Traumaattisissa elämäntilanteissa tapahtuneen työstäminen aiheuttaa yleensä unettomuutta, mikä voi olla hyväksikin toipumiselle ja psyykkiselle terveydelle.

2. Unen laatua heikentävät

  • unenaikaiset hengityskatkokset, uniapnea
  • levottomat jalat ja yöllinen liikehdintä
  • yöllinen virtsaamistarve
  • hampaiden narskuttelu
  • painajaiset
  • unissakävely
  • siirtynyt unirytmi
  • aikaerorasitus (jetlag)
  • tupakka, alkoholi ja lamauttavat lääkkeet
  • kahvi ja muut piristeet
  • tietyt lääkkeet
  • kivut ja sairaudet

3. Työikäsillä lievät ongelmat lisääntyneet

Lievät unihäiriöt ovat lisääntyneet erityisesti työelämässä mukana olevilla suomalaisilla: lähes puolet kokee satunnaisia tai jatkuvia unihäiriöitä. Työasiat ja -stressi ovat usein läsnä kotonakin: työsähköposteja plarataan tai muita työasioita hoidellaan netissä vielä iltamyöhällä. 

4. Koulun ei tarvitsisi alkaa kahdeksalta

Suuri koululaistutkimus kertoi unihäiriöiden merkittävästä lisääntymisestä teini-ikäisillä, erityisesti tytöillä. Tietokoneiden sininen valo stimuloi sisäisen kellon säätelyä ja voi aiheuttaa unen häiriintymistä. Tutkimusprofessori Tiina Paunion mielestä olisi oikeasti syytä myöhäistää koulujen alkamista, kuten julkisuudessa on ehdotettu. Tosin parin viime vuoden aikana teinien nukkumisongelmat eivät ole enää lisääntyneet.

5. Pimeys väsyttää

Vaikka unen tarve ei kasva talviaikaan, useimmat kokevat itsensä kroonisesti väsyneiksi ja ylösnousun vaikeaksi vuoden pimeimpään aikaan. Sisäinen kello menee monella sekaisin valon puutteesta. Kirkasvalon ottaminen aamun tunteina auttaa unirytmiä.

 

 

Vielä syvemmälle unen maailmaan 

Uni on Kansanterveyspäivän tämän vuotisena teemana 7.12.  Kansanterveyspäivä on katsaus uusimpaan tietoon uniongelmista, masennuksesta ja muistihäiriöistä Suomessa. Tilaisuudessa pohditaan alan asiantuntijoiden alustusten pohjalta näiden sairauksien ehkäisyä ja hoitoa sekä aivoterveyden edistämistä tulevaisuudessa. Tilaisuutta pääsee seuraamaan mistä tahansa maksuttoman videoyhteyden kautta. 

Lue lisää https://www.thl.fi/fi/web/kansanterveyspaiva.

Kysely

Syötkö työpaikkaruokalassa?