Footer2015

Koulutus, työpaikka ja hyvä elämänkumppani takaavat miehelle pitkän ja terveen elämän

Twitter Twitter Twitter print
Koulutus, työpaikka ja hyvä elämänkumppani takaavat miehelle pitkän ja terveen elämän.
7.3.2014
TEKSTI Mirja Karlsson KUVAT Thinkstock

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Seppo Koskinen kuvailee­  miestä heikommaksi astiaksi. Poikalapsia syntyy enemmän, mutta he myös hupenevat nopeampaa tahtia. Parikymppisiä nuoria miehiä kuolee kolme kertaa enemmän kuin vastaavan ikäisiä naisia. 

– Nuoret miehet menehtyvät tapaturmissa ja väkivaltaisesti tai tekevät itsemurhia. Vaikka miesten kuolleisuus on kaikissa ikäryhmissä suurempi kuin naisten, ero pienenee vanhemmissa ikäluokissa, Koskinen lohduttaa. 

Miesten suurempaa kuolleisuutta selittävät vanhat tutut paheet: alkoholin käyttö ja tupakointi. Kun mies elää keskimäärin kuusi vuotta lyhyemmän elämän kuin nainen, noista vuosista reilut kolme voi vierittää viinan juonnin ja tupakoinnin piikkiin. 

Seppo Koskinen kertoo, että samanlaisessa ympäristössä elävien ja samanlaisia elämän­tapoja noudattavien munkkien ja nunnien kuolleisuudessa on vain vähäinen ero: naiset elävät noin yhden vuoden vanhemmiksi kuin miehet. 

Tästä voi Koskisen mukaan päätellä, että elinolot ja elintavat eivät ole ainoa syy sukupuolten eripituiseen elämään. Naisilla on myös biologisia­ etuja puolellaan. Naisten ”sitkeys” onkin ollut erityisen tärkeää aiempina vuosisatoina, jolloin lisääntymiseen liittyvät riskit lyhensivät huomattavasti naisten elämää. 

– Vielä sata vuotta sitten naisia kuoli ­runsaasti raskauden ja synnytyksen komplikaatioihin, mutta nykyisin tällaiset kuolemat ovat erittäin harvinaisia. 

Naiset sairastavat enemmän

Vaikka naiset ovat keskimäärin miehiä pitkäikäisempiä,­ sairastavat he myös miehiä enemmän. Miehet sen sijaan kuolevat usein ”saappaat jalassa”. 

– Naiset voivat tunnistaa oireita keskimäärin­ paremmin­ kuin miehet ja he ovat ehkä herkempiä menemään lääkäriin. Miehille ominaisempaa on ­sairauden vähättely, Koskinen arvioi.

Sairauksissakin kulkee selvä ero sukupuolien välillä. Miesten omia sairauksia ovat muun muassa etu­rauhas-, kives- ja siitinsyövät, kun taas harva kuolee­ rinta­syöpään. Sydän- ja verisuonisairaudet sekä päihteiden käytöstä koituvat terveysongelmat ovat miehillä tyypillisempiä, kun taas monet tuki- ja liikuntaelinvaivat ja mielen­terveyspulmat koskettavat enemmän naisia.  

Miehet kokevat terveytensä yhtä hyväksi kuin naisetkin. Vuonna 2011 tehdyn Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan suomalaisista naisista ja miehistä noin kolme neljäsosaa pitää terveyttään hyvänä tai melko hyvänä. 

Kun Suomeen muuttaneilta työikäisiltä venäläisiltä, somaleilta ja kurdeilta kysyttiin, kuinka moni heistä koki terveytensä hyväksi, somalimiehistä peräti 90 prosenttia ja somalinaisistakin 80 prosenttia vastasi näin. Somalitaustaisten suomalaisten elämäntavat suosivat terveyttä, koska harva heistä tupakoi tai käyttää alkoholia. Sen sijaan venäläiset ja kurdit tunsivat terveytensä hieman heikommaksi. Tosin venäläis- ja kurdimiehistäkin yli 70 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän terveytensä on hyvä. 

– Suomessa asuvat venäläiset miehet eivät ole kovin sairaita, koska tänne muuttaa ensisijaisesti työkykyisiä­ henkilöitä tai niitä, joilla on taloudelliset mahdollisuudet muuttaa. Sen sijaan maahanmuuttajanaisilla, muun muassa venäläisillä ja kurdeilla, on enemmän­ ongelmia terveydessään kuin miehillä, Seppo Koskinen­ toteaa.

Miesten liikuntakyky säilyy pidempään

Vanhenevilla miehillä on vähemmän toimintakyvyn rajoitteita kuin vastaavan ikäisillä naisilla. Kun naisilla on muutenkin heikommat lihasvoivat, ne hupenevat olemattomiin, etenkin jos ylipaino haittaa liikkumista. Liikkumisrajoitteisia vuosia naisilla onkin enemmän kuin miehillä. 

Portaiden nousu toimii hyvänä mittarina, kun selvitetään, millaisia liikkumisrajoitteita yli 65-vuotiailla suomalaisilla on. Koulutustaso ja sukupuoli vaikuttavat siihenkin, pääseekö seniori kipuamaan portaita ylös. Korkeakoulutetuista miehistä vain hieman yli 10 prosenttia joutuu jättämään porrasnousut väliin, mutta naisista näin joutuu tekemään puolet enemmän­ eli hieman yli 20 prosenttia. Enintään perusasteen koulutuksen suorittaneista 65 vuotta täyttäneistä miehistä­ lähes 30 prosenttia ja naisista runsaat 40 prosenttia ei suoriudu vaikeuksitta yhden kerros­välin portaiden noususta. 

Päähän potkittua ei terveys kiinnosta

Jo aiemmin todettiin, että alkoholi ja tupakka ovat kaksi suurta yksittäistä syytä miesten lyhyempään ­elämään. Mutta miksi ihmeessä pienituloiset työntekijämiehet käyttävät alkoholia terveyttä vaarantavalla tavalla? 

Koskisen mukaan päähän potkittu ja syrjään työnnetty­ mies ei jaksa motivoitua terveytensä ylläpitämiseen eikä terve elämä ole hänen ranking-listallaan kovinkaan korkealla. 

– Hyvä yhteiskunnallinen asema tarkoittaa sitä, että mies pärjää elämässä ja tuntee olevansa tärkeä läheisilleen. Kun elämäntilanne on hyvä, mies on motivoitunut tekemään hyvää myös itselleen, Koskinen analysoi. 

Terveydenhuolto pyrkii hoitamaan ja ennalta ehkäisemään kaikenlaisia vaivoja ja sairauksia kaikilta eikä siinä katsota lomapakon paksuutta. Siitä vain ei pääse mihinkään, että terveydenhuollon vaikuttavuus on paljon­ parempi ylemmissä sosiaaliryhmissä.

– Jos mies on käynyt paljon kouluja, hän tietää ehkä enemmän oikeuksistaan ja pitää niistä kiinni myös ­terveydenhuollossa. Hänen lähipiirinsäkin osaa ehkä auttaa paremmin ja tietää, mistä hakea apua, jos ilmenee terveysongelmia, Koskinen arvioi. 

Mies tarvitsee puolisoa

Sukupuolten välinen ero tulee voimakkaasti esille myös siviilisäädyssä. Seppo Koskisen mukaan voidaan vähän yksinkertaistaen sanoa, että nainen selviää kyllä ilman miestä, mutta mies ei selviä ilman naista. 

– Puolison olemassaololla on vahva yhteys miehen­ ­terveyteen. Parisuhteessa elävät miehet ovat paljon terveempiä kuin muut. Naisilla yhteys on selvästi vähäisempi. 

Koskinen pohtii myös, etteivät pienituloiset ja vähän kouluja käyneet miehet ole sitä ”parasta A-­ryhmää” parisuhde­markkinoilla. Osa sosioekonomisista eroista johtuu juuri tästä. 

Keskiarvo ei kerro koko totuutta

Sosioekonomiset erot ovat erittäin vahvoja ja merkityksellisiä nimenomaan miehillä. Myös äidinkielen erot elinajan odotteessa näkyvät miehillä selvemmin kuin naisilla. Niinpä länsirannikon ja Ahvenanmaan ruotsinkielisillä miehillä pyyhkii itäisiä kaimojaan paremmin. He elävät neljä vuotta pidempään kuin Koillis- tai Itä-Suomen miehet.

Seppo Koskinen korostaa kuitenkin, että kaikissa miesryhmissä on isoja vaihteluita ryhmän sisälläkin.­ Ruotsinkielinen mies voi kuolla aivan yhtä nuorena kuin suomenkielinenkin. Toisaalta taas Itä-Suomesta voi löytyä satavuotiaita ”tervaskantoja”, vaikka keskimäärin siellä kuollaankin länsisuomalaisia nuorempina. 

– Kokonaisia ihmisryhmiä ei pidä leimata, mutta keski­arvot tulevat esille suurissa väestötutkimuksissa. Kaikki miehet­ eivät myöskään ryyppää ja rellestä, vaikka alkoholin ongelmakäyttäjiä onkin enemmän miesten joukossa.

Kaiken kaikkiaan Seppo Koskisen mukaan ­miehiä on monenlaisia ja eri osaryhmissä. Toisten terveys on huono, mutta vähintään yhtä monen terveys on hyvä. Siitä ei vain päästä mihinkään, että ­pienituloisuus ja lyhyt koulutus ennakoivat lyhyem­pää ja sairaampaa elämää.

 

Lapin sairaanhoitopiirin kuntoutusylilääkäri Raija Kerätär: Terveyspalvelut tuotava lähelle työttömiä

Juuri he, joita terveyspalvelujen pitäisi tavoittaa, eivät mene sinne kehotuksista huolimatta, Lapin sairaanhoitopiirin kuntoutusylilääkäri Raija Kerätär harmittelee. Syy on Kerättären mukaan osittain palvelujärjestelmästämme. 

– Meidän olisi kehitettävä uusia menetelmiä löytää nämä miehet ja hyödyntää ne kontaktit, joita heillä jo on, Kerätär ehdottaa.

Monesti työelämän ulkopuolella olevat ihmiset ovat ­tavoitettavissa jostakin: esimerkiksi työpajoilta, kuntouttavasta ­työtoiminnasta tai työkokeiluista. Raija Kerätär ehdottaakin, että yksi keino tavoittamiselle voisi olla yhteydenpito työllistämis­hankkeiden ohjaajien kanssa ja kautta. 

– Terveyspalveluiden pitäisi olla tarjolla siellä, missä nämä miehetkin ovat. Jos he eivät halua tulla terveystarkastuksiin, syynä on yleensä se, ettei niihin luoteta eikä uskota, että niistä voisi olla itselle mitään hyötyä.

Luottamus rakentuu vähitellen

Ensimmäinen askel olisikin luottamuksen lisääminen, josta Kerättärellä kertyi kokemusta kun hän vastasi Paltamon täys­työllisyyskokeilun työterveyshuollosta. 

– Ihmettelimme Paltamossakin, miksi miehet eivät tule ­normaaliin terveystarkastukseen, vaikka työterveysasemalla oli hyvä maine. Huomasimme, että luottamus on rakennettava­ pikku hiljaa ja mieluiten yhteistyössä miehille tuttujen työn­tekijöiden kanssa, hän kertoo. 

Kun tällainen yhteistyösuhde saatiin syntymään, miehetkin alkoivat ilmestyä vastaanotoille ja kertoa huolistaan ja murheistaan. 

Kerättären mielestä olisikin valtava hyöty kunnille, jos terveys­palveluita vieroksuvat henkilöt saataisiin palveluiden piiriin. ­Palvelujen järjestäminen heikoimmassa terveystilassa olevalle väestönosalle tuottaisi jo vähäisemmällä panostuksella suuremmat­ terveyshyödyt kuin lisäpalvelut terveelle joukolle. 

Palveluihin vaikka kädestä pitäen

Rovaniemellä on saatu hyviä kokemuksia toimeentulotuki­asiakkaiden ohjaamisesta terveyspalveluihin. Prosessi etenee niin, että sosiaalityöntekijä kerää asiakkaan tilanteesta riittävästi tietoa valmiiksi lääkärikäyntiä varten. Hän saattelee asiakkaan tarvittaessa vaikka kädestä pitäen lääkärille. 

– Kun lääkärillä on valmis tietopaketti asiakkaasta ja tavallista pidempi vastaanottoaika, hän voi tunnistaa sellaisia asioita,­ jotka muuten eivät tulisi mitenkään esille. Jos ihmisellä on ­esimerkiksi paniikkihäiriön oireita, hän ei uskalla välttämättä edes tulla normaalivastaanotolle, Raija Kerätär sanoo.

Rovaniemellä on arvioitu, että säästöt toimeentulotuen ­hakijoiden ohjaamisesta terveyspalveluihin tulevat olemaan huomattavat, jopa miljoona euroa vuodessa.

Kerätär peräänkuuluttaakin näkökulman muutosta. ­Ihminen ei ole pelkästään kimppu somaattisia sairauksia, vaan hän on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Hän uskoo, että terveyskeskuslääkäreillä olisi kyllä kykyjä ja tietoa ottaa huomioon ihminen kokonaisuudessaan, mutta nykyinen ­vastaanottoaika ei siihen riitä.

– Asiakkaan tuntevan muun verkoston hyödyntäminen on tällä hetkellä vähäistä eikä asiakkaan kokonaistilanne usein ­selviä pelkästään häntä haastattelemalla, Kerätär huomauttaa. 

Siihen, miten vähäosaisetkin miehet saataisiin paremmin huolehtimaan itsestään, vaikuttaa hänestä niin koulutus kuin kulttuuri. Terveydenhoitopalvelut eivät yksin pysty kaventamaan terveyseroja eivätkä poistamaan miesten vaikeuksia itsensä hoitamisessa.  

 

 

Kysely

Syötkö työpaikkaruokalassa?