Footer2015

Pirkko Mattila

Twitter Twitter Twitter print
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila toivoo sote-uudistuksen säilyttävän hyvät toimintatavat ja karsivan huonoja. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin ihmisistä, ei järjestelmistä.
7.12.2016
TEKSTI Ari Rytsy KUVAT Laura Kotila, Valtioneuvoston kanslia

Kesken hallituskauden ministerin saappaisiin astunut Pirkko Mattila on ollut ensimmäisten kuukausien aikana kovassa pyörityksessä. Haastattelua edeltävänä päivänä työlistalta löytyi eduskunnan kyselytunti, jossa oppositio kritisoi hallituksen lääkekorvausleikkauksia. Sen jälkeen Mattila oli vieraana YLE:n A-studiossa, jonka aiheena olivat kotihoidon tuki sekä perhevapaiden järjestäminen. Keskustelu äityi kiivaaksi demarinuorten puheenjohtajan Mikkel Näkkäläjärven syyttäessä nykyistä järjestelmää eriarvoisuuden tuottamisesta.

Tiukasta työtahdista huolimatta Mattila jaksaa hymyillä. Hyppääminen mukaan hallitukseen ja keskustelua herättäneeseen sote-uudistukseen ei hirvitä, sillä sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty sen valmistelun osalta tuloksellista työtä.

– Sote-uudistus on tullut tutuksi myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän kautta, hän täydentää.

Rahaa pitää kuunnella, ei kumartaa

Mattila myöntää, että soten uusi palveluiden tuotantomalli tuo sosiaali- ja terveysalalle suuren työmarkkinamuutoksen. Siinä muutosjohtamisella ja hyvällä henkilöstöpolitiikalla tulee olemaan merkittävä rooli.

– Uskon siihen, että sote-uudistuksen jälkeen sosiaali- ja terveysalalla on edelleen paljon julkisen sektorin työpaikkoja. Näin on varmasti esimerkiksi lastensuojelussa, joka hoidetaan jatkossakin julkisin voimavaroin, hän sanoo.

Mattila toivoo uudistuksen näkyvän mahdollisimman vähän siellä, missä asiat jo nyt toimivat hyvin. Tiukassa taloustilanteessa kustannuksia on luonnollisesti pyrittävä karsimaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

– Sosiaali- ja terveysasioissa raha on huono konsultti. Onneksi emme ole yhtä pahassa tilanteessa kuin 1990-luvulla. Sen aikaisista leikkauksista on omakohtaista kokemusta. Osana EU:ta meidän on kuitenkin huolehdittava jäsenmaille asetettujen taloudellisten kriteerien täyttämisestä, korostaa Mattila.

Eroon turhasta lokeroinnista

Monen sote-uudistusta seuranneen päällimmäisenä tuntemuksena on huoli suuren muutospaketin läpiviemisestä. Mattila pitää onnistumisen reseptinä pala kerrallaan tapahtuvaa, maltillista integraatiota. Hyviä kokemuksia on johdettavissa esimerkiksi Kainuun itsehoitomallista.

– Palveluita pitää virtaviivaistaa niin, ettei luoda turhia kynnyksiä perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon välille. Sillä tavalla vähennetään jonottamista ja asiak­kaiden tarpeetonta juoksuttamista. Tämä puolestaan kaventaa terveyseroja sekä parantaa perheiden hyvinvointia, Mattila listaa.

Hän ei usko pelkkiin linjauksiin, toimintatapauudistuksiin ja mittareihin, sillä kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on pohjimmiltaan ihmisläheistä työtä. Sen on osoittanut myös helsinkiläislääkärin mielipidekirjoituksen kirvoittama keskustelu päivystyksessä koetusta turvattomuudesta ja arvottomuudesta. Ministeriltä riittää myötätuntoa niin olonsa epämukavaksi kokeneille potilaille kuin kiireen ja paineen alla työskentelevälle hoitohenkilöstölle.

– Huonolla käytöksellä ei saavuteta koskaan mitään hyvää. Tämä pitää muistaa jokaisessa potilaskohtaamisessa. Toki kiireen kanssa painiskeleville työntekijöille on oltava armollinen, mutta asiakasrajapinta ei ole oikea paikka purkaa negatiivisia tuntemuksia. Syitä kiireeseen tulisi käydä läpi oman esimiehen kanssa, neuvoo Mattila.

Kosketuspintaa opetustyöstä

Mattila on usein viitannut puheissaan oikeaan määrään henkilöstöä oikeassa paikassa. Tämä saattaa kuulostaa kliseeltä, mutta työvoimavaltaisella alalla se on Mattilan mukaan olennainen keino kiireen karsimiseksi, palvelun parantamiseksi ja resurssien optimoimiseksi.

– Tarvitsemme muun muassa riittävästi leikkaus- ja kuntoutuskapasiteettia, toimivia hoitotiimejä sekä ennaltaehkäisevää sosiaalityötä. Myös se, että asiakas voi tietyissä tilanteissa mennä suoraan erikoissairaanhoitoon, helpottaa tilannetta, Mattila sanoo.

Muutoksen keskellä luotto alan henkilöstöön on luja. Entisenä sairaanhoitajana ja hoitotyön opettajana Mattila on saanut nähdä alan nuorten opiskelijoiden korkean motivaation ja sitoutumisen. Opetustyö on ollut siinä määrin antoisaa, että paluu siihen poliittisen uran jälkeen ei ole poissuljettu vaihtoehto.

– Ensimmäiset työpäiväni sekä sairaanhoitajana ja kansanedustajana tuntuivat epävarmoilta. Sen sijaan opettajan tehtäviin oli helppo mennä. Tunsin alusta asti, että tämän minä osaan hyvin, muistelee Mattila.

Pirkko Mattila

  • Syntynyt Yli-Iissä 1964
  • Filosofian maisteri, sairaanhoitaja AMK, opettajan pedagoginen pätevyys, kansanedustaja (ps)
  • Sosiaali- ja terveysministeri, 25.8.2016–
  • Kansanedustaja, 2011–
  • Oulun aikuiskoulutus­keskuksen kouluttaja, 2007–2011
  • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, sairaanhoitaja, 1988–2007
  • Perheeseen kuuluu mies
  • ja kolme lasta.
  • Harrastukset: eräretkeily, kuntosuunnistus, sukututkimus

Kysely

Syötkö työpaikkaruokalassa?