Footer2015

Twitter Twitter Twitter print
19.2.2016
TEKSTI Minna Rinne

Muistisairaudet ovat kansansairaus, jonka taloudellinen merkitys lasketaan miljardeissa. Valtaosa kustannuksista syntyy huolenpidosta ja hoivasta. 

Muistisairaus on yleisin syy ympärivuoro­kautiseen hoitoon, ja muistisairaiden määrä kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Ikä- ja palvelurakenteen muutos edellyttää nykyistä parempaa tukea kotona oleville iäkkäille, mutta erityisesti juuri muisti­sairaille. 

Terveyden ja hyvinvoinnin­ l­aitos ja Muisti­liitto selvittivät, miten muistisairaiden hoito ja palvelut ovat kehittyneet eri kunnissa vuonna 2012 aloitetun Kansallisen muistiohjelman aikana. Tuloksia verrattiin ensimmäistä kertaa myös vuoden 2005 ja 2010 Muistibarometreihin. Tulokset osoittavat, että palvelujärjestelmä on kehittynyt kymmenessä vuodessa pääosin myönteiseen suuntaan – joskin hyvin maltillisesti. Tärkeimmät kehittämiskohteet vuoden 2015 Muistibarometrissa liittyvät muisti­sairaiden kotona asumisen mahdollista­miseen ja omaistja omaisten jaksamisen tukemiseen.

Muistisairauden tunnistamisen ja hoidon aloittamisen jälkeen seuraava vaihe on kotona asumisen mahdollistaminen niin pitkään kuin asianomainen sitä itse haluaa ja siitä on hänelle hyötyä. Kuviossa muistisairaiden ihmisten kotona asumista tukevien palveluiden saatavuus ensivaiheen jälkeen (%), 2015

Lähteet: Harriet Finne-Soveri, Kirsti Kuusterä, Anna Tamminen, Sirkkaliisa Heimonen, Olli Lehtonen ja Anja Noro: Muistibarometri 2015 ja RAI-tietoa kansallisen muistiohjelman tueksi. Tampere 2015. 

 

Kysely

Syötkö työpaikkaruokalassa?