Footer2015

Twitter Twitter Twitter print
Sosiaali- ja terveysalan murros muokkaa työtä ja työ­identiteettiä monilla tasoilla. Miten muutoksesta selvitään? Kysyimme asiantuntijoilta.
29.11.2016
TEKSTI Arja Krank KUVAT IStock

Kati Liukko: "Kaikille ei tule löytymään nykyisiä tehtäviä vastaavaa toimenkuvaa."

Mikä muuttuu ja mihin suuntaan ammattitaitoa tulisi nyt kehittää? Mitä uusia taitoja tarvitaan?

Jos ja kun yhtiöittämisvelvoite tulee, se koskee kaikkia julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Asiakas itse määrittelee jatkossa enemmän omaa hoitoaan, päättää omasta hoitopaikastaan ja sitoutumisestaan. Markkinointiosaaminen tulee selkeästi olemaan "uusi" taito, jota tarvitaan. Asiakaspalvelu nousee myös keskiöön, samoin kyky ohjata asiakasta hänen lähtökohdistaan. Valmentavaa otetta varmasti kaivataan. Kyky uudistua on myös keskeistä tässä muutoksessa.

Miten muutokset vaikuttavat päätöksentekoon ja johtamiseen sekä työnjakoon teillä Porvoossa?

Nykyinen laaja sote-kokonaisuus tulee pilkkomaan toimintoja, valitettavasti. Silloin eri osioille tulee erilaisia haasteita. Osa toiminnoista tullaan yhtiöittämään kovan kilpailun markkinoille, osa toimii sellaisessa ympäristössä, jossa viranomaistoiminta korostuu – kilpailu ei niinkään.

Muutosjohtaminen korostuu, ja varsinkin johdon eri tasoilla toimenkuvat voivat muuttua kovastikin. Kun jotkut nykyisistä kokonaisuuksista pilkkoutuvat ja henkilöstön määrä ehkä muuttuu, esimiehiä ei välttämättä tarvita niin paljon. Ylimmässä johdossa on paljon päällekkäisiä tehtäviä, jos alueellisesti tarkastellaan. Kaikille ei tule löytymään nykyisiä tehtäviä vastaavaa toimenkuvaa.

Mitä haasteita voi olla vastassa ja miten ne selätetään?

Yhtiöittäminen tuntuu tällä hetkellä kovimmalta haasteelta. Se on merkittävä toimintakulttuurin muutos. Ei auta kuin ottaa härkää sarvista ja tarttua kaikkiin haasteisiin. Toisaalta meillä Porvoossa asiaa on lähdetty selvittämään jo nyt, jotta haasteiseen osataan vastata oikealla tavalla. Kunta teki juuri päätöksen lähteä selvittämään yhtiöittämistä osasta nykytoimintaa.

Porvoon terveyspalveluiden johtaja Kati Liukko veti jo Sipoossa työskennellessään läpi laajan terveyspalveluiden uudistamisen.

Soile Juujärvi: "Muutoksen hallinnassa tarvitaan kykyä kriittiseen ajatteluun."

Mikä sote-alalla muuttuu? Mihin suuntaan ammattitaitoa tulisi nyt kehittää ja mitä uusia taitoja tarvitaan?

Muutokset haastavat työntekijät rajusti. Palvelujen integraatio ja monituottajamalli kysyvät kykyä uusiutua. Digitaalisaatio: e-palvelut ja uudet asiakastietojärjestelmät vaativat jatkuvaa uuden oppimista. Väestön ikääntyminen ja moniongelmaiset asiakkaat taas tekevät työstä entistä haastavampaa.

Muutoksen hallinnassa korostuvat kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot. Tarvitaan myös tieteellisen ja käytännöllisen tiedon yhdistämistä, jotta pystytään päätöksentekoon erilaisissa olosuhteissa. Ennakoimattomissa tilanteissa tarvitaan yhä parempia johtamisen taitoja, mutta jokaiselta kysytään intoa lähteä päivittämään ammattitaitoaan ajan vaatimusten tasolle.

Miten koulutus vastaa kentän tarpeisiin?

Koulutamme tulevaisuuden työntekijöitä, jotka eivät rajaa ammatillista asiantuntijuuttaan vaan kykenevät laajentamaan sitä. Nyt tarvitaan kykyä työskennellä moniammatillisessa yhteistyössä. Tästä hyvänä esimerkkinä on sosiaalinen kuntoutus, joka on uusi toimintakenttä. Korostamme koulutuksessa, että asiakaslähtöinen työskentely ja hyvä palvelu edellyttävät koko asiakasprosessin näkemistä asiakkaan näkökulmasta.

Miten uusien ja täydentävien pätevyyksien kehittäminen varmistetaan ja toteutetaan ammattikorkeakouluissa?

Ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet tulevat usein toimimaan esimiestehtävissä tai kehittämistyössä, mutta luomme muillekin mahdollisuuksia päivittää olemassa olevaa ammattitaitoaan avoimessa korkeakoulussa. Siellä voi opiskella myös tutkintoon johtavan koulutuksen opintoja. Ammattikorkeakoulut järjestävät niin ikään koulutusta uusiin työnkuviin, kuten lääkkeenmääräämiskoulutusta sairaanhoitajille.

Koulut tekevät aktiivista yhteistyötä työelämän kanssa ja vievät osaamistarpeet suoraan opetussuunnitelmiin. Opetussuunnitelmia työstetään myös sosiaali- ja terveysalan opettajien valtakunnallisissa verkostoissa. Uusia pedagogisia malleja kehitämme tutkimukseen pohjautuen esimerkiksi COPE-hankkeessa, jossa Laurea-amk pilotoi digitaalisella oppimisalustalla tapahtuvia ryhmä­keskusteluja ja simulaatioita ammatillisen päätöksenteon opetus­menetelminä.

Yliopettaja Soile Juujärvi Laurea-ammattikorkeakoulusta on hankkeenvetäjänä Suomen Akatemian rahoittamassa COPE-hankkeessa, jonka päämääränä on osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveysalan murroksessa.

Tiina Koivisto: "Asioiden näkeminen oikeissa mittasuhteissa on tärkeää."

Mikä sote-kentällä muuttuu muutospsykologin silmin? Miten jaksamme muutoksen läpi?

Muutos ilmenee monilla tasoilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisoituminen esimerkiksi vaikuttaa niin, että työtä tehdään entistä moninaisemmin, hajautetummin ja yksilöllisemmin: vaihtelevasti erilaisina aikoina, erilaisissa paikoissa sekä osana erilaisia verkostoja ja yhteisöjä. Työtapoja muuttaa väistämättä myös se, että asiakkailla on jatkossa keskeinen asema palvelujen suunnittelussa ja käytössä.

Tärkeintä on säilyttää työn mieli muutoksen keskellä: ymmärrys siitä, mikä on yhdessä tehtävän työmme tavoite ja miksi oma työ on kokonaisuuden osana merkityksellinen. On tärkeää keskustella yhdessä ja tuoda esiin se, miten vaaditut muutokset tukevat ja mahdollistavat tavoitteisiin pääsyä.

Millaisia haasteita itse kullekin tulee eteen muutoksessa? Miten niihin pitäisi vastata?

Oleellisin tekijä kätkeytyy kysymykseen: Miten minulle muutoksessa käy? Tarkoittaako muutos esimerkiksi itselle tärkeän työyhteisön rikkoutumista, hyvän lähiesimiehen vaihtumista toiseen tai kenties oman osaamisen joutumista haastetuksi. Jollekin työyhteisön jäsenelle sama muutos voi olla myönteinen, kaivattu muutos, toiselle taas kova luopumisen paikka. Yhteinen keskustelu muutoksen yksilöllisistä ja yhteisöllisistä merkityksistä on hyvä lähtökohta ratkaisujen löytymiselle.

Mitä työkaluja on käytössä?

Muutoksessa tulisi pyrkiä vahvistamaan luottamuksen kulttuuria, esimerkiksi hyödyntämällä työntekijän osaamista, antamalla hänelle osuutta päätöksentekoon ja rakentamalla avointa vuorovaikutusta. Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden vaaliminen on myös tärkeää: jos työpaikalla koetaan päätökset reiluina ja hyvin perusteltuina, hankaliinkin muutoksiin ollaan valmiimpia sopeutumaan. Tärkeää on niin ikään toiminnan ja käytäntöjen jatkuva arviointi. Ja jos jokin asia ei etene suunnitellusti, kannattaa siihen etsiä selityksiä, ei syyllisiä.

Jos muutos tuntuu hankalalta, on hyvä selvittää itselleen, mitkä asiat kaikesta huolimatta säilyvät ennallaan. Näin asiat saavat oikean mittasuhteen mielessä. Riittävästä työstä palautumisesta ja toimivista stressinhallinta­keinoista kannattaa myös huolehtia, että jaksaisi kantaa muutoksen mukanaan tuoman psyykkisen kuormituksen.

Työterveyspsykologi ja työnohjaaja Tiina Koivisto Työterveyslaitokselta korostaa toimissaan työyhteisön toimivuuden merkitystä työpaikkojen voimavarana.

Juha Teperi: "Vasemman käden johtaminen ei enää toimi."

Mihin suuntaan johtajien tulisi kehittää ammattitaitojaan sote-alan muutoksessa?

Nykyisessä muutoksessa tarvitaan johtajia, jotka määrätietoisesti kehittävät ja myös haastavat omaa johtamisen osaamistaan. "Vasemman käden johtaminen" asiantuntijaidentiteetillä ei enää vie sinne asti, minne pitäisi päästä. Johtamisen osaaminen on oma, erityinen haasteensa, ja siihen täytyisi investoida samalla tavalla kuin substanssiosaamiseenkin.

Muutostilanteessa korostuu entistä laaja-alaisempi ymmärrys ja sivistys. Johtaja ei voi enää toimia yksiulotteisessa maailmassa, jossa ymmärtää vain yhdenlaista prosessia, tietoa tai ihmiskäsitystä. Hänen pitää ymmärtää yhtä aikaa totta olevia logiikkoja ja yhdistää ne ihmisen kannalta toimivaksi kokonaisuudeksi.

Millaisia haasteita tullaan kohtaamaan?

Sote-uudistus näyttäytyy tällä hetkellä ylätason reformina, jossa lainsäädäntöä, ohjausta, rahoitusta ja omistusta säädetään. Haasteena on viedä uudistus palvelujen tasolle. Jos tilaisuutta ei hyödynnetä hyvällä johtajuudella, uudistus jää hallinnon ja talouden säätämiseksi – sen hyödyt eivät siirry prosesseihin ja asiakkaalle.

Yksi haaste on palveluprosessien ja niiden johtamisen täydellinen uudelleen ajattelu. Asiakaslähtöisyydestä ja integroiduista palveluprosesseista on keskusteltu paljon, mutta käytännön esimerkit ovat vielä melko vaatimattomia ja osin vain vanhojen prosessien päälle liimattuja.

Johtaminen on uusissa organisaatioissa korostuneen horisontaalista. Sosiaali- ja terveydenhuolto on ollut perinteisesti hierarkkisen johtamisymmärryksen pesäpuu, joten vanhat rakenteet tulevat nyt haastetuksi juuriaan myöten.

Mitä MBA-koulutus tuo uudenlaisten organisaatioiden johtamiseen

MBA-koulutuksessa korostuu kaksi asiaa, jotka liittyvät tulevaisuuden sote-organisaatioihin: digitaalisaatio ja ketteryys.

Digitaalisaatio on muuttanut kokonaisia toimialoja, mutta sosiaali ja terveydenhuollossa digiloikka on vielä tekemättä. Se tehdään vasta siinä vaiheessa, kun ydintoiminnot muuttuvat radikaalisti. Tulevaisuudessa monta kymmentä prosenttia palveluista annetaan verkon yli. Tämä vaatii johtamiselta nöyrää nykyisen tekemisen kyseenalaistamista.

Ketteryys tarkoittaa sitä, että organisaatioiden pitää valmistautua jatkuvaan muutokseen – se kun on ainoa pysyvä olotila tulevaisuudessa. Sote-organisaatioiden johtajille ei riitä hyvä veikkaus siitä, miltä maailma näyttää huomenna. Menestyminen ylihuomenna edellyttää nälkää uuden kokeilemiseen.

Juha Teperi toimii Tampereen yliopiston Terveystieteiden yksikön johtajana sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen Executive MBA:n ohjelmajohtajana.

 

Kysely

Syötkö työpaikkaruokalassa?