Footer2015

Kohti avointa kehittämistä – matkaoppaana Innokylä!-kirjan kansi

Twitter Twitter Twitter print
Kohti avointa kehittämistä – matkaoppaana Innokylä! ohjaa nimensä mukaisesti entistä avoimempaan palveluiden kehittämiseen.
16.2.2015
TEKSTI Mirja Karlsson

I nnokylän ideaan kuuluu asiakaslähtöisyys ja avoimuus. Palveluiden uudistaminen koskee niin kansalaisia kuin ammattilaisiakin. Kehittämisessä pitää olla mukana toteuttajat eli esimerkiksi lääkärit, terveydenhoitajat tai sosiaalityöntekijät, mutta myös kansalaiset ja palvelujen käyttäjät, sanoo Kaste-ohjelmapäällikkö Pasi Pohjola, joka on ollut Innokylän kehittäjänä vuodesta 2010.

Onnistumiset ja hyvät ideat pitää saada myös leviämään. Innokylän ideana on, että se, mikä on kehitetty, on saatavilla ja näkyvissä. Tämä on tärkeää myös sote-uudistuksen aikana, kun kuntalaisten tulisi päästä vaikuttamaan palveluiden sisältöön.

Esimerkkinä Pohjola mainitsee yhteistutkijuuden. Tämä sosiaalityön menetelmä on otettu malliksi useissa sosiaalityön yksiköissä. Siinä lastensuojelun nuoret asiakkaat ovat olleet kehittämässä ja suunnittelemassa toimintaa.

Kehittämistyön tueksi on julkaistu uusi THL:n opas Kohti avointa kehittämistä – matkaoppaana Innokylä! Opas kertoo, miten Innokylän verkkopalvelua voi hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistamisessa. Matkaoppaan perusajatus on luoda uudenlaista kehittämisen kulttuuria, jolla palveluita sekä hyvinvoinnin ja terveyden toimintatapoja pistetään uusiksi. Avoimuuden lisäksi pyritään huomioimaan mahdollisimman monia näkökulmia niin, että sekä asiakkaiden, johdon että työntekijöiden äänet pääsisivät esiin.

 

Soteakin voi kehittää kimpassa

Uudenlaista tekemisen meininkiä edustaa muun muassa Pohjois-Karjalan Siun sote –hanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen liittyvä kehittämishanke piti viime marraskuun kansalaisten kuukautena. Silloin kysyttiin pohjoiskarjalaisilta mielipiteitä nykyisistä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä järjestettiin yleisötapahtumia, joissa asiakkaat saivat antaa palautetta nykyisistä palveluista. (Pohjois-Karjalan kehittämistyöstä enemmän sivuilla 30–31.) 

Pohjolan mukaan tämä on uudenlainen tapa rakentaa sote-lain mukaista tuotantovastuualuetta: yhteistyötä tehdään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon ja kansalaisten kesken. 

 

Kehittäminen osaksi perustyötä

Innokylässä huomio kiinnittyy erityisesti tekemisen tapaan: tarkoitus on päästä pois vanhanaikaisesta hankemuotoisesta tekemisestä. Hankkeet voivat sinänsä olla hyviä, mutta monesti ongelmana on se, että rahoituksen loppuessa toimintakin lakkaa. Näin hyväkin juttu saattaa unohtua. Kaikkea kehittämistä pitäisi siksi tehdä perustyön osana.

Kaste-ohjelman Potku-hanke on esimerkki hyvästä toiminnasta, jossa kehittäminen on viety perustyöhön. Siinä henkilöstö­ kehitti pitkäaikaissairaiden hoitomallia terveys­keskuksissa, jonka johdosta toimintamalli on juurtunut osaksi pysyvää toimintaa. 

Myöskään asiakkaita ei ole unohdettu:­ pitkäaikaissairailla oli aiemmin paljon­ ­päivystyskäyntejä. Kun heillä on nyt yksi motivoitunut vastuutaho ja kun he ovat olleet itsekin suunnittelemassa omaa hoitoaan,­ tarve terveyskeskuksen päivystys­käynteihin on vähentynyt merkittävästi. Onnistumisen taustalla on se, että kehittämistä on tehty osana perustyötä, asiakkaat ovat olleet mukana ja johtajat ovat olleet sitoutuneita kehittämään palveluitaan.

 

Johtaminen kaiken perustana

Pohjolan mukaan Innokylän uusi matka­opas johdattelee tekemään hankkeita uudella, vähän paremmalla tavalla ja ­keskittymään olennaisiin asioihin.

Suomalaiset eivät yleensä ole kovin innokkaita radikaaleihin muutoksiin. Sote-uudistus pakottaa kuitenkin miettimään kaiken uudelleen. Jatkossa eri organisaatioiden ammattilaisten on toimittava yhteistyössä ja kehitettävä uusia tapoja toimia.

– Johtaminen on tärkeää, koska sen on ohjattava oikeaan suuntaan. Laajamittainen uudistaminen ei muuten onnistu. Lisäksi ­tarvitaan asiastaan innostuneita kehittäjiä, Pohjola toteaa.

Kysely

Syötkö työpaikkaruokalassa?