Footer2015

Englannin julkinen terveydenhuolto

Twitter Twitter Twitter print
Englanti on luonut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäänsä jatkuvan kehittämisen kulttuurin. Kenties juuri siksi julkinen terveydenhoito on toimiva ja arvostettu brändi.
29.11.2016
TEKSTI Irma Heiskanen-Haarala KUVAT NHS

Suomi on jäänyt jälkeen muista Euroopan maista asiakkaan valinnanvapauden kehittämisessä. Vasta 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki toi todellista valinnanvaraa julkisen terveydenhuollon asiakkaille.

Erityis­asiantuntija Anne Whellams on osallistunut yli 15 vuoden ajan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin Suomessa ja Englannissa. Whellams on asunut Englannissa kymmenen vuotta. Hän opiskeli maassa terveydenhoitajan työn ohessa terveystieteitä järjestelmän kehittämisen näkökulmasta. Nyt hän on takaisin Suomessa ja työskentelee yrittäjänä.

– Englannissa asiakaslähtöisyys on hyvin pitkällä. Siellä on aito halu ajatella palvelujärjestelmän kehittämistä asiakkaan näkökulmasta. Erityyppisillä organisaatioiden rajat rikkovilla toimintamalleilla pyritään kokoamaan asiakkaan ympärille kaikki tuki ja asiantuntemus, mitä hän tarvitsee, Whellams kertoo.

Asiakkaan etu ohjaa myös markkinoita: kilpailun sijaan eri toimijat voivat tehdä yhteistyötä, kun se on asiakkaalle eduksi. Asiakkaan valintaoikeudet on kuvattu tarkasti, ja niistä julkaistaan paljon ohjeistusta asiakkaille, palveluntuottajille sekä järjestäjille. Valinnanvapaus on lisännyt palvelujen läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta, ja valvontaviranomaiset ovat tehneet paljon töitä edistääkseen entistä avoimempaa toimintakulttuuria.

Kaksi suurta uudistusta

Englannissa on tehty kaksi suurta uudistusta 2000-luvun alusta alkaen: Työväenpuo­lueen hallitus investoi voimakkaasti julkisen terveyden­huollon kehittämiseen, ja asiak­kaan valinnanvapaus otettiin käyttöön vaiheittain. Liberaali-konservatiivihallituksen aikana rakenteita uudistettiin niin, että yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja on entistä helpompi hyödyntää, yhteisiä pelisääntöjä noudattaen.

– Tänä päivänä Englannissa on alueelliset palvelujen järjestäjät – kuten Suomen tulevat uudet maakunnat. Asiakkailla on valinnanvapaus, ja portinvartijana toimii perusterveydenhuollon lääkäri. Palvelujen läpinäkyvyyttä ja niistä saatavaa vertailu­tietoa on onnistuttu lisäämään. Palveluille on myös luotu yhtenäiset hinnoittelu­perusteet sekä valvonta- ja ohjausjärjestelmät, Whellams kiteyttää.

Yhteiselle vertailutiedolle on yhtenäiset vaatimukset, ja niitä pitää myös yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien noudattaa. Käytännössä Englannissa kaikki toimijat joutuvat tuottamaan avointa tietoa. Tämä askarrutti toimijoita aluksi, mutta kääntyi nopeasti voimavaraksi.

Lisää analyyttista osaamista

Englannissa on kehitetty systemaattisesti analyyttista osaamista. Tämä tarkoittaa, että tietoa ei ainoastaan kerätä vaan analysoidaan ja myös hyödynnetään kehittämisessä.

– Tätä osaamista tarvittaisiin lisää myös Suomessa, Whellams arvioi.

Englannin järjestelmässä alueelliset toimijat saavat myös helposti tietoa oman alueensa tilanteesta: esimerkiksi, mitä ongelmia omassa toiminnassa on, mitkä väestöryhmät tarvitsevat erityishuomiota tai kenen hoitomalleja ja -polkuja pitää kehittää. Karttojen avulla voi vertailla muun muassa leikkauksien määriä, eroja lääkkeiden käytössä tai hoitoaikojen kestoa alueittain. Kartat auttavat myös havainnollistamaan, mihin rahat uppoavat.

Whellams näkee sosiaali- ja terveydenhuollon haasteet paljolti samanlaisina eri maissa, ja uudenlaisia toimintatapoja tarvitaan.

– Suomessa muutostahti on tosi kova. Tekeillä on iso ja välttämätön muutos, ja meillä on jo kiire.

Muutokselle tarvitaan aikaa

Suomen uudistuksessa Whellams näkee hyvänä sen, että maakuntien avulla palvelujen järjestämiselle taataan leveämmät hartiat, ja järjestelmän läpinäkyvyys lisääntyy. Englannin uudistuksia tiiviisti seuranneena hän toteaa, että muutokselle kannattaa kuitenkin antaa aikaa.

– Kun on muutettu rakenteita, kestää aikansa, ennen kuin muutos tuottaa tulosta. Englannissa ensimmäisestä muutoksesta ei vielä ehditty täysin hyötyä, kun toinen jo tuli perään. Isojen harppausten onnistumiseksi on ollut hyvin tärkeää, että on uskallettu nostaa esille epäkohtia, kun niitä on havaittu, ja niihin on puututtu jatkuvalla kehittämisotteella.

Toisaalta:

– Isossa uudistuksessa ihmiset myös tottuvat muutokseen osana jokapäiväistä työtä. He pärjäävät, kun saavat työkaluja, tukea kehittää omaa tekemistään sekä ymmärtävät työnsä merkityksen.

Jokaisella mahdollisuus edetä

Englanti on luonut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäänsä jatkuvan kehittämisen kulttuurin, jossa ei juuri ole erikseen nimettyjä kehittäjiä. Kaikkia koulutetaan viemään omaa toimintaansa eteenpäin yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja jokaisella on mahdollisuus edetä urallaan.

– Eri osaamista arvostetaan. Moni-ammatillisessa yhteistyössä voi olla hyvin matala hierarkia ja muuttuvat työroolit. Jos hoitaja haluaa edetä uralla, hän voi kouluttautua nurse consultantiksi – ei tarvitse lukea lääkäriksi, Whellams toteaa.

Aiheesta lisää: Whellams, Anne: Valinnanvapaus Englannin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Luettavissa Julkarissa:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-605-6

"Sinun terveytesi, sinun valintasi"

Englannissa kansalainen voi hakea yleistä tai yksilöityä tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista NHS Choices -sivustolta.

Jos etsit esimerkiksi perusterveydenhuollon lääkäriasemaa, saat posti­numerolla listan oman alueesi vaihtoehdoista. Sivusto kertoo, paljonko kullakin lääkäriasemalla on eri ikäisiä tai tiettyjä pitkäaikaissairauksia sairastavia potilaita, ja ottaako asema vastaan uusia asiakkaita.

Sivuston kautta voit itse arvioida tai vertailla lääkäriasemien palveluja. Näet myös, montako tähteä muut asiakkaat ovat eri asemille antaneet: suosittelevatko käyttäjät palveluja muille, kokevatko he, että heitä kuunnellaan ja heidän mielipiteensä otetaan huomioon, selitetäänkö hoitotoimenpiteet ja niiden tulokset?

Palvelusta voit myös tarkistaa, ovatko asiakkaat päässeet haluamansa lääkärin vastaanotolle ja kuinka helppoa ajan varaaminen on. Jos online-ajanvaraus on mahdollinen, voit palveluun kirjauduttuasi varata ajan suoraan sivustolta.

Sivustolta selviää myös se, kuinka paljon lähetteitä kiireettömään sairaalahoitoon kultakin asemalta tehdään tai paljonko asiakkailla on suunnittelemattomia sairaalan hoitokäyntejä.

Yhdellä silmäyksellä näkee, millaisia lääkäriaseman tulokset ovat suhteessa muiden lääkäriasemien tuloksiin ja ovatko ne hyvien käytäntöjen rajoissa.

NHS Choices kiteyttää valinnanvapauden ja läpinäkyvyyden iskulauseeseen ’Your health, your choices’ [Sinun terveytesi, sinun valintasi].

 

 

Kysely

Syötkö työpaikkaruokalassa?