Facebook Twitter Tilaa verkkolehti

 

Kimmo Metsälä, 123rf

Mobiili terveysvalmennus-kumppani

Julkaistu 12.12.2012 | Mirja Karlsson

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri kokeilee terveysvalmennuksen antamista kännykän ja internetin välityksellä sydänsairautta ja diabetesta sairastaville pitkäaikaispotilaille.

Lappeenrantalainen, 68-vuotias Jorma Pöyhiä kiinnittää käden käänteessä verenpainemittarin vasempaan käsivarteensa. Mittari surisee vähän aikaan ja pian ruudulle ilmestyvät luvut 148/98. Ennen verenpaineen mittausta Pöyhiä on jo avannut matkapuhelimen, jonka ohjelma välittää verenpainetiedot suoraan hänen internetissä olevaan terveyskansioonsa.

Kun Jorma Pöyhiä mittaa verenpaineen, kännykkään ladattu ohjelma siirtää sen automaattisesti hänen internetissä olevaan terveyskansioonsa.Kun Jorma Pöyhiä mittaa verenpaineen, kännykkään ladattu ohjelma siirtää sen automaattisesti hänen internetissä olevaan terveyskansioonsa.

Jorma Pöyhiä on yksi niistä reilusta 400 potilaasta, jotka osallistuvat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin terveysvalmennukseen. Terveysvalmennus on Suomen osaprojekti kaikkiaan yhdeksän EU-maata sisältävästä hankkeesta.

Suomen osaprojektissa tutkitaan, kuinka terveysvalmennus ja samanaikainen puhelimitse annettava ohjaus auttavat potilasta sairauden hallinnassa. Kullekin potilaalle nimetään terveysvalmentaja, jolta kakkostyypin diabetesta tai sydänsairautta potevat pitkäaikaispotilaat saavat tukea ja tietotaitoa, joka auttaa heitä hoitamaan itse itseään.

Projekti-insinööri Katja Rääpysjärvi kuvailee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Eksoten, pääsyä mukaan eurooppalaiseen terveysvalmennushankkeeseen osittain onnekkaaksi sattumaksi. Valtion teknillisen tutkimuskeskus VTT on tuonut hankkeen Suomeen. Hankkeessa kehitetään oma malli kroonikkopotilaiden hoitoon. Siihen on kaksi päämäärää: puututaan sairauden kulkuun ja seurantaan jo ennakolta ja motivoidaan potilaat hoitamaan itse itseään.

Seuranta motivoi

Sydän- ja diabetespotilaat olivat terveysvalmennettavina yhden vuoden ajan. Potilas sai terveysvalmentajan vastaanotolta mukaansa setin, jossa oli kännykkä, verenpaine- ja askelmittari sekä veren sokerimittari. Kun hän mittasi kotona verenpaineensa ja piti samalla kännykän lähellään auki, kännykkään ladattu ohjelma lähetti automaattisesti verenpainelukemat internetissä käytettävissä olevaan terveyskansioon.

Jorma Pöyhiänkin verenpainelukemat päätyivät suoraan hänen omaan terveyskansioonsa. Hän sai hoitajalta nettitunnukset kansioonsa ja pystyi tutkimaan tietojaan sieltä suoraan. Hän pystyi myös tulostamaan kauniin käyrän verenpaineensa kehityksestä paperille.

– Tässä näkyy yläpaine, alapaine ja syke, hän sanoo ja näyttää kolmen käyrän tulostettaan. Paineet näyttävät jakautuvan tasaisesti muutamia pieniä piikkejä lukuun ottamatta. Sitä vastoin askelmittarin lukemat ja painonsa hän ilmoitti terveysvalmentajalleen tekstiviestillä.

– Aikaansaannosten seuranta motivoi ihmistä tekemään asioita. Se saattaa jopa piiskata tekemään niitä, naurahtaa Pöyhiä, joka paljastuu lähes himoliikkujaksi jo vuosikymmeniä jatkuneen suunnistus- ja lenkkeilyharrastuksensa vuoksi.

Oma muutos lähtökohtana

Aikaisemmin verenpainemittarin antamat lukemat piti kirjata käsin ja tiedot jäivät vain mittaajan omaan tietoon.Aikaisemmin verenpainemittarin antamat lukemat piti kirjata käsin ja tiedot jäivät vain mittaajan omaan tietoon.

Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja Marjukka Ervelius toimi Jorma Pöyhiän terveysvalmentajana. Valmennukseen osallistui yhtä paljon naisia ja miehiä. Keski-ikä kipusi lähelle 70 ikävuotta.

– Käytin tähän työaikaani yhden päivän viikossa ja minulla oli 42 valmennettavaa. Soittelin heille vuoden ajan 4-5 viikon välein, hän kertoo.

Jokaisella valmennettavalla oli omat tavoitteensa ja valmentajan tehtävänä oli herätellä osallistujissa oman terveyden asiantuntijuutta. Joillekin painon pudotuksen aloitus tuntui vaikealta, toisille taas ruokavalion muutos.

– Aloitimme aina ihmisen omasta muutoshalusta. En kertonut, että sinun tulee tehdä näin ja noin, vaan mietimme, mitä muutosta hän itse haluaa, esimerkiksi painon pudottajien kanssa kävimme läpi ruokapäiväkirjaa, Ervelius kertoo.

Ervelius huomasi selvän eron sukupuolien välillä tavoitteiden asetannassa. Varsinkin miehistä tavoitteiden löytäminen tuntui aluksi vaikealta. Valmentajan piti kuunnella tarkalla korvalla ja poimia puheista esimerkiksi halua liikkua enemmän tai löytää valmentamista tukevia harrastuksia.

– Vaikka miesten tavoitteiden löytäminen terveyttä koskevissa asioissa olikin vaikeampaa, he tarttuivat tosi ripeästi toimeen sitten, kun löysimme sopivia asioita. Naisilla oli taasen paljon tietoa terveydestä, mutta tekeminen ontui. Ehkä se johtuu siitä, että naiset pyörittävät perheen taloutta eivätkä ole tottuneet huomioimaan itseään, hän pohtii.

Terveysvalmennusvuoden aikana erot kuitenkin tasoittuivat. Sekä naiset että miehet innostuivat toteuttamaan sovittuja tavoitteita. Joillakin paino putosi, toisilla taasen liikunta lisääntyi tai tupakointi loppui. Henkinen jaksaminenkin saattoi lisääntyä.

Koko elämä huomioon

Jorma Pöyhiä piti terveysvalmennusta hyvänä asiana. Erityisen hyvää on se, että terveystiedot ovat tallessa ja terveydenhuollon henkilöstön käytössä silloin, kun niitä tarvitaan.

– Hyvä järjestelmä, mutta on osattava työskennellä puhelimen ja tietokoneen kanssa. Kun mukana oli minua vanhempiakin ihmisiä, heillä saattoi olla vaikeuksia teknisten apuvälineiden kanssa.

Hän myös koki saaneensa riittävästi tietoa oman hyvinvointinsa tueksi, kunhan vain muisti mitata paineet ja lähettää ne terveyskansioon.

Marjukka Erveliuksesta terveysvalmennuksessa oli parasta, että siinä näki ihmisten voimavarat ja koko elämäntilanteen. Kun puhuttiin koko elämästä, tuli esille esimerkiksi sellaisia mieltä painavia asioita, jotka voivat kohottaa verenpainetta.

– Olisi hieno tavoittaa myös nuorempaa väkeä. Valmennus olisi hyvä erityisesti työssäkäyville miehille, joilta perussairauksien hoito meinaa unohtua kaiken kiireen keskellä, hän toivoo.

Omahoito osaksi normaalia työtä

Innostus terveysvalmennuksen kaltaiseen motivoivaan työtapaan on levinnyt koko Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin. Tänä syksynä on koulutettu jo 24 hoitajaa lisää uuden työtavan levittäjiksi.

– Tätä mallia viedään terveysasemien hoitajille, jotta he voivat hyödyntää sitä uusille potilaille. Kun ihmiset hoitavat itse itseään, he myös ottavat enemmän vastuuta omasta terveydestään, Katja Rääpysjärvi toteaa.

Omahoitomallia aletaan juurruttaa pikku hiljaa sosiaali- ja terveyspiirin päivittäiseen työhön. Tosiasia on, että terveysvalmennuksessa olleet kroonisia sairauksia sairastavat potilaat kuormittavat terveydenhuoltoa sekä ajallisesti että rahallisesti. Tarkoitus onkin tutkia, miten terveysvalmennus ja omahoito vaikuttavat palvelujen käyttöön esimerkiksi viiden vuoden kuluttua.

Myös terveyskansiota kehitetään edelleen. Se on terveystiedoille turvallinen viestinvälityskanava.

– Sähköiset palvelut tuovat potilaille joustoa, kun ne eivät ole sidottu kahdeksasta neljään systeemiin ja kun niihin voi naputella tietoja milloin ja mistä vain.

Terveyskansioonkin voi lisätä esimerkiksi käsikauppalääkkeet. Myös laboratoriotulosten välittäminen sitä kautta onnistuu, Rääpysjärvi huomauttaa.

Omahoitomallin hyödyt tulevat esille vasta pidemmän ajan kuluttua, kun suurempi hoitajajoukko pääsee viemään sitä potilastyöhön.

Terveysvalmennusprojekti

  • on Suomen osa Euroopan unionin RENEWING HEALTH -projektia, jossa tutkitaan telelääketieteen ja terveysvalmennuksen hyötyjä pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidossa
  • sai Suomessa mukaan noin 400 potilasta, koko projektiin osallistuu lähes 8000 potilasta yhdeksästä eri Euroopan maasta
  • keskittyy Suomessa tyypin 2 diabeteksen ja sydänpotilaiden hoidon parantamiseen ja potilaiden oman osallistumisen lisäämiseen, muualla mukana myös keuhkoahtaumatauti
  • maksaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille noin 627 000 euroa, josta oman työn osuus on noin 350 000 euroa

Mobiiliteknologia antaa lisää aikaa asiakkaalle Järvenpäässä

Kun Järvenpään kaupunki otti mobiiliteknologian käyttöön kotihoidossa, sillä ei korvattu kotikäyntejä, mutta saatiin lisää aikaa asiakkaalle.

Kotihoidon mobiiliteknologiassa työt jaetaan toiminnanohjauksessa ja lähetetään työntekijän puhelimeen. Asiakaskäynnit tilastoidaan puhelimeen. Puhelimella voidaan avata myös niiden asiakkaiden ovet, joille on asennettu langaton ovenavaus.

– Noin sata asiakastamme sai langattoman lukkoyksikön joko liikuntakyvyn heikkouden, huonon kuulon tai yökäyntien takia. Lukot olivat asiakkaille maksuttomia, kotihoidon johtaja Eeva Laine kertoo.

Työntekijät näkevät toiminnanohjaajien laatiman työlistansa kännykästä, joten he voivat mennä kotoaan suoraan asiakkaan luo. He kirjaavat asiakkaan voinnin puhelimeen. Siitä tiedot siirtyvät reaaliajassa potilastietojärjestelmään.

Toiminnanohjausjärjestelmä on tuonut Laineen mukaan suunnitelmallisuutta kotihoitoon niin, ettei erillisiä resurssikokouksia enää tarvita. Myös sijaistarve arkiaamuisin on vähentynyt, koska lähihoitajien välitöntä työaikaa on saatu nostettua lähemmäs 60 prosentin tavoitetta.

Myös lähihoitaja Riitta Asikaisen arkiaamut ovat rauhoittuneet, kun ei tarvitse enää hakea avaimia tai lääkkeitä toimistolta.

– Asennemuutos on tärkein. Nyt pitää vain tehdä se, mitä puhelimen työlistalla lukee. Kun kirjoitan asiakkaan tietoja hänen kotonaan, hänen tuntemuksensa tulevat paremmin esille eikä minun tarvitse erikseen muistella, mitä tietoja pitikään kirjata.

 

 

Jaa